Tähtönen

Share |

Keskiviikko 19.12.2018 - Hanna Suhonen


Tähtönen

 

Oletko koskaan seissyt kirkkaana talvi-iltana kimmeltävän tähtitaivaan alla? Nykyään monenlaiset valot häivyttävät tähtien kirkkauden, ja tuikkivaa taivasta tulee katseltua yhä harvemmin. Jos joulunaikaan ja vuodenvaihteeseen sattuu tänä vuonna selkeää keliä, etsipä itsellesi pimeä paikka tähtien ihailua varten. Millaisia ajatuksia, tunteita tai muistoja se sinussa herättää?

Itse olen tänä alkutalvena havahtunut siihen, että olen melkein unohtanut, kuinka hieno tähtitaivaan kirkkaus on. Sen alle tulee pysähdyttyä liian harvoin. Taivasta katsellessani mieltäni puhuttelee ajatus, että millaiselta mahtoi ensimmäisenä jouluna tuntua, kun tuohon taivaan kimmellykseen rävähti loistamaan vielä kaiken lisäksi yksi supertähti. Olikohan sen loiste sokaisevan kirkasta? Valaisiko suuri tähti koko tienoon niin, että tuntui erikummallisen valoisalta, jopa päivältä?

Supertähti osoitti tien Jeesus-vauvan, Pelastajan luo. Sillä oli hieno ja tärkeä tehtävä. Voisiko omalla pysähtymiselläsi tähtitaivaan alla olla myös jokin tehtävä joulun aikana ja vuoden vaihtuessa? Soisiko se sinulle rauhallisen ja seesteisen hetken olla hiljaa itsesi ja ajatustesi kanssa? Voisiko tähtien kimallus tuoda sinunkin sydämeesi terveiset ensimmäisen joulun suurelta tähdeltä: hän, joka syntyi tallissa, pitää sinusta huolta tänäänkin!

Avainsanat: joulu, rauha, valo


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini