Keväällä artisti Aatulove julkaisi kappaleen Milloin äidit itkee? Nimestä huolimatta kappaleessa kiitoksen saavat molemmat vanhemmat. Laulu vaikuttaa olevan omakohtainen kiitos ja ehkä vähän ylistyskin hänen omille vanhemmilleen heidän panostuksestaan ja tuestaan laulajan kasvulle. Ensimmäisessä säkeistössä laulaja pohtii:
”Mihin painat pään, kun tuntuu et sun voimat riitä ei? Kuka keksikään et vanhemmat on supersankarei? -- Mut miten se toimii noin jos ootte täällä myös ekaa kertaa?”
Keväällä artisti Aatulove julkaisi kappaleen Milloin äidit itkee? Nimestä huolimatta kappaleessa kiitoksen saavat molemmat vanhemmat. Laulu vaikuttaa olevan omakohtainen kiitos ja ehkä vähän ylistyskin hänen omille vanhemmilleen heidän panostuksestaan ja tuestaan laulajan kasvulle. Ensimmäisessä säkeistössä laulaja pohtii:
”Mihin painat pään, kun tuntuu et sun voimat riitä ei? Kuka keksikään et vanhemmat on supersankarei? -- Mut miten se toimii noin jos ootte täällä myös ekaa kertaa?”
Tässäpä ristiriita: kun pieni vauva tekee yksilöstä vanhemman, tulee herkästi vaikutelma, että vanhemmuus on valmis. Mutta miten se voisi olla, kun asiaan ensimmäistä kertaa vasta perehtyy? Hyvässä työpaikassakin saa perehdytyksen työhön, mutta vanhemmuuden kanssa joutuu liian usein vain opettelemaan asioita itsekseen.
Vanhemmuus on sellainen matka, johon mukaan lähteminen on suuri seikkailu ja mysteeri. Harvassa ovat ne vanhemmat, jotka voivat todeta, että mikään ei ole päässyt yllättämään heitä. Siihen kuuluvat monenlaiset suuret tunteet, joita ei edes tiennyt osaavansa tuntea.
Kuinka onnellinen olenkaan ollut lapsistani, kuinka huolissani olen ollut ja kuinka raivoissani olen ollut näinä vuosina, kun olen itse saanut harjoitella vanhemmuuttani. Ja vaikka saisi kokea vanhemmuuden useamman kerran, ei asiat toistu samalla kaavalla, vaan jokaisen lapsen kanssa suhde ja toimintatavat on luotava uudestaan. Välillä on saattanut tuntua, että vanhemmuus vaatisi todellakin supersankarin kykyjä ja voimia.
Harjoittelua ja valmiina olemista pohti myös myös seiväshyppääjä Wilma Murto Ylen julkaisemassa jutussa: (Halonen, 2025).
”Minä mietin, että ei minun varmaan tarvitse yksin piilossa tehdä, kunnes pystyn hyppäämään uudestaan 480. Jos tällä hetkellä pystyn treeneissä hyppäämään kymmenellä askeleella, niin miksi en voi tehdä sitä myös kisoissa. En usko, että se on keneltäkään pois.”
Niinpä. Miksi ihmeessä pitäisi harjoitella yksin ja salassa, kun voi tehdä sitä muiden kanssa. Ihan kuin vanhemmuutta. Aivan kuten nämä urheilijat harjoittelevat satoja tunteja omaa lajiaan, harjoitellaan useissa kodeissa vanhemmuutta. Jokainen aloittaa vanhemmuutensa harjoitukset niistä lähtökohdista, jotka on saanut. Toistojen ja ajan kautta vanhemmuuttakin on mahdollista oppia ja näin vahvistaa omaa osaamista.
Yksi hyvä areena treenata vanhemmuutta yhdessä muiden kanssa ovat perheiden toiminnat, joita seurakunnassa on tarjolla. Toiminnassa on mahdollista saada sekä vertaistukea että jutella työntekijän kanssa mielenpäällä olevista asioista.
Toukkatupa on vauvaperheiden kerho, jossa ihmetellään uusia alkuja ja ikuisia kausia, joita pienellä ihmisellä on. Perhekerhoissa taaperot ja leikki-ikäiset saavat seuraa toisistaan, ja vanhemmat voivat kohdata toisiaan. Perheiden kohtaamispaikat tarjoavat ilta-aikaan mahdollisuuden kohdata muita lapsiperheitä.
Ja tälle syksylle on tarjolla vielä jotain ihan uutta! Kerran kuussa PerheLauantai kutsuu viettämään yhteistä aikaa vuorotellen Kirkonkylällä ja Nummelassa klo 10-13. Tarkista aikataulu vaikka facen tapahtumista.
Aina vertaistuki ei kuitenkaan riitä, vaan tuore vanhempi saattaa huomata kaipaavansa henkilökohtaisempaa keskustelua tai muunlaista tukea. Silloinkaan ei pidä jäädä yksin. Varhaiskasvatuksen perhetoiminnanohjaajat tekevät kotikäyntejä perheisiin, joissa tukea kaivataan. Parhaiten tavoitat meidät laittamalla viestin numeroon 040 3544 803, palaan sinulle asiaan mahdollisimman pian.
Vanhemmuus ei ole kilpailu, vaan mahdollisuus tehdä parasta ja oppia uusia asioita. Tule mukaan yhteisille areenoille tai laita viestiä, jos kaipaat henkilökohtaisempaa tukea.
Kohtaamisia odotellen, Jaana T
