Päiväkotihartaus lastenpäivä

Alkuun rutiinit,mitä teen joka ryhmän kanssa.

Niitä ovat hyvän huomenen toivotukset,ja tässä väliin kerron kaikille,mitä tänään kerron ryhmälle.Eli tänään kerron teille kertomuksen leikistä,koska 20.11. on Lastenoikeuksien päivä,laulamme myös pari tuttua virttä Valonsäde,sekä Taivaan Isällä on paljon lapsia.

Tämän jälkeen sytytän led-kynttilän,ja soitan triangelilla kelloa,näin toivotan jokaisen tervetulleeksi tähän yhteiseen hetkeen. Tämän jälkeen jompikumpi virsistä.

Sitten kertomukseen.Esittelen henkilöt

Äitilammas, karitsa, lammaskaveri, aasikaveri ja Kettu Repolainen.

Tarina alkaa:

Aamulla heräsivät. Pikku karitsa halusi vielä hetken lämmitellä äidin kainalossa. Siellä oli niiiiin lämmin ja hyvä olla.

- Sitten oli jo noustava. Pikkuinen karitsa halusi heti leikkiä. Äiti nukkui kevyttä lampaanunta,eli toinen silmä oli kiinni,ja toinen silmä tarkkaili tilannetta.Älä kuitenkaan mene niin kauas etten näe sinua,äiti sanoi.

Pikkuinen karitsa nuuhki,haisteli ja tutki paikkoja. Kuopsutti maata,ja etsi aarteita. Leikki olevansa ison lammaslauman suuri johtaja.

Naapurin lammaskaveri tuli paikalle. Hei, leikitkö kanssani, se kysyi?

Leikitään vaan,pikku karitsa kääntyi kysyvästi äidin puoleen.

Äiti nyökkäsi,ja sanoi leikkikää toki vaan,mutta pysykää tässä lähettyvillä. Ja äiti jatkoi torkkumistaan.

Kaverukset juoksentelivat,ja yrittivät ottaa toisiaan kiinni.

Aasi kaverikin kipitteli paikalle. Hei kaverit,pääsenkö mukaan leikkiin?

Olen muuten ilman kaveria.

Lampaat katselivat toisiaan hetken,ja sanoivat,mitä muka aasi osaa leikkiä lampaitten kanssa?

-En osaakaan,mutta yhdessä voidaan keksiä jotain uusia kivoja leikkejä. Kyllä minä hippaa osaa hyvinkin leikkiä.

-Hyvä sitten. Kolmisin on paljon kivompaa leikkiä.Tule mukaan vaan.

Äiti huuteli jälleen. -Leikkikää vaan,mutta niin,että näen ja kuulen teidät.

Hippaleikki olikin kaveruksista yllättävän kivaa,niin kivaa,etteivät he huomanneet ajautuneensa syvemmälle metsään.

Ja toisten tietämättään tilannetta oli seurannut sivusta Kettu Repolainen.

Tilaisuuden tullen Kettu hyppäsi kaverusten eteen ja sanoi:

-Hahaa,olen katsellut teidän typeriä leikkejä jo tovin,ja nappaan teidät suihini alta aikayksikön.

Mutta juuri silloin,kun kettu jo nuoleskeli viiksiään,ja väläytteli hampaitaan, äitilammas

syöksyi paikalle,ja äidistä pääsi sellaisia ääniä,ja huitaisi Kettua niin,että kettu säikähti,ja luikki metsään pakoon. Uijuijui,kettu ulisi mennessään.

Ja niin rauha palautui. Ystävät palasivat metsästä takaisin,ja päättivät,etteivät enää koskaan mene kauaksi metsään,ilman äitilammasta.

20.11. vietetään lastenpäivää tai lapsen oikeuksien päivää.

20-vuotta sitten kirjoitettiin sopimus,mikä koskee kaikkia maailman lapsia.

Yksi lasten oikeuksista on, oikeus leikkiin ja iloon. Ehkä me aikuiset ei aina osata,tai jakseta leikkiä,mutta meidän aikuisten tehtävä on varjella lasten leikkiä.

Tuossa kertomuksessa lammas oli turvassa äidin katseen ulottuvilla,mutta kun kettu tuli leikkiä häiritsemään,äitilammas puolusti lapsensa oikeuksia,ja hätisti ketun pakoon.

Lasten oikeuksia on aiemminkin osattu arvostaa. Jeesus ymmärsi lapsuuden merkityksen,ja arvon. Hän puolusti lapsia,ja tiesi,että lapset tarvitsevat erityistä suojelua.

Lapsille onkin erityinen paikka Jumalan,ja enkelien lähellä. Taivaan Isän varjelusta me tänäänkin toivomme jokaiselle lapselle.

Lopuksi laulamme toisen virren.Sammutamme kynttilän,ja soitamme kelloa,

hetken päättymisen merkiksi.