Lapset ja enkelit - Mikkelinpäivä

Share |

Torstai 27.9.2018 - Lotta Saine


Olen miettinyt viime päivinä paljon lasten ja enkelien ominaisuuksia. Enkelit, varsinkin suojelusenkelit, ajatellaan usein rohkeina ja reippaina, hyvin varustautuneina tilanteeseen kuin tilanteeseen. Enkelit ovat aina hereillä ja valmiina puolustamaan ja auttamaan. Lapset, varsinkaan ihan pienet, eivät taida kovin hyvin aina tuota kaikkea edellä kuvattua täyttää, mutta toisaalta taas lapset usein ovat uteliaita, ennakkoluulottomia, leikkisiä ja innokkaan valmiina seikkailuihin. Kaikki nämä myös hyviä ominaisuuksia enkelille, eikö? Mielestäni myös hiljaiset, arat ja varovaiset lapset ovat erinomaisia malleja enkeleille: tarkkaavaisina ja herkkinä he varmasti näkevät ja kuulevat enemmän ja tarkemmin (tai ainakin eri asioita) kuin etunenässä suojelevat ja puolustavat enkelit. Lapset ovat monilta ominaisuuksiltaan vielä kesken, mutta toisaalta myös hyvin auliisti jakavat osaamistaan, tukeaan ja iloaan toiselle. Uskon että enkelit myös ennemmin jakavat kuin panttaavat.


Kaikenlaisia ja kaiken taitoisia enkeleitä siis tarvitaan, se on ihan selvä se. Ja tarvitaan myös ihmisiä, jotka täällä maan päällä ottavat enkeleiden hommia hoitaakseen. Pieniä ja isoja apuenkeleitä, jotka puolustavat, auttavat ja suojelevat toisia. Ottavat mukaansa ja huolehtivat että kukaan ei jää yksin. Huomioivat hiljaisen ja aran, katsovat että myös heille jää tilaa olla ja ihmetellä. Ja ennen kaikkea tarvitaan apuenkeleitä, jotka levittävät iloa, leikkisyyttä ja uteliaisuutta ympärilleen. Olen varma, että minun enkelini vihreässä mekossaan ja pitkissä silmäripsissään kuiskuttaa korvaani, että syksyn kunniaksi on syytä pian ottaa vieruskaveria kädestä ja mennä yhdessä pihalle hyppimään ihanan värisissä lehtikasoissa. Eikä sitä enkeliä varmasti haittaa yhtään se, että hyppiessä vihreä mekko likaantuu tai pitkät siivet rypistyvät, koska se näkee ilon minun ja lähimmäiseni silmissäni.


Sunnuntain evankeliumiteksti muistuttaa meille:
”Sillä hetkellä opetuslapset tulivat Jeesuksen tykö ja sanoivat: "Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?" 
Niin hän kutsui tykönsä lapsen, asetti sen heidän keskellensä ja sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan. Sen tähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa. Ja joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut.  (Matt. 18:1-5)

Avainsanat: Lapsi, enkelit, Mikkelinpäivä


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini