Ajatus kesästä kutkuttaa jo mieltä. Jokaisella tuntuu olevan jotain kaavailuja kesäksi.
Samalla huomaan,että kaavailut hiven alkaa ahdistaa itseäni.
Meillä ei ole suunnitelmia,ei aikatauluja kesäksi. Apua,pitäisikö olla???
Tämä mennyt talvi on ollut monella tapaa meille mieliinpainuva. Ehkä siksi,että tänä talvena
on joutunut moneen otteeseen pysähtymään,ja miettimään omaa ja läheisen terveyttä,ja jaksamista.
Nyt kaikki on jo hyvin,ja jatkamme eteenpäin,mutta kaikkein vähiten kaipaan nyt mitään aikatauluja,
ja valmiiksi suunniteltuja tekemisiä.
Osaan nauttia niin pienistä asioista,sellaisista mitkä ennen ei tuntuneet miltään. Nyt,ne pienetkin asiat
ovat isoja,merkityksellisiä.
Pienikin voi olla suurta J
Tehdään ex tempore reissuja, katsotaan aamulla ilmat,ja sitten tehdään päivän suunnitelmat,mitä tehdään
minne mennään.
Meillä ollut onni,olemme saaneet kasvattaa lapsemme veden äärelle. Anoppini,ja appeni mökki on ollut
perheemme kesäpaikkana,jo 21-vuotta.
Kaikki lapsemme ovat osanneet uida jo varhain,ja kaikki pojat tykkäävät kalastuksesta.
Veneilemme,uimme,ja teemme retkiä Hiidenveden/Lohjanjärven saariin. Mikäs sen mukavampaa
kuin viettää leppoisia kesäpäiviä mökkeillen. Nauttien kiireettömyydestä,ilman aikatauluja.
Minä aion tänäkin kesänä jatkaa tätä kiireettömyyttä,mutta luulen,
että nyt teen sen vieläkin harkiten. Nautin jokaisesta annetusta päivästä iloiten!!!
