Vielä yksi pala, niin sitten saat jälkiruokaa?

Onko joulu sinulle tunnetila, joka luodaan ajatuksissa ja sydämessä vai liittyykö jouluusi mielikuvia ja odotuksia, jotka luovat joulun tunnelman sinulle. Onko joulu ilman lunta joulu? Onko joulu ilman pakkasta joulu? Onko joulu ilman jouluruokia joulu?

Eilen kokoonnuimme yhteisen joulupöydän ääreen kirkonkylän kohtaamispaikassa. Tarjolla oli perinteiset laatikot kera kinkun, sillin ja rosollin. Ja jälkkärinä tietysti joulutortut ja glögiä. Me aikuiset huokailimme vuorollamme jouluruuan ihanuudesta, lapset eivät ehkä niinkään. Nauratti koko tilanne, koska näinhän se meinaa aina mennä: aikuiset istuisivat ja nauttisivat pitkän kaavan mukaan jouluruuista ja lasten peput pyörivät tuolissa odotellen, joko saisi poistua pöydästä. Jokainen aikuinen vuorollaan houkutteli omaa taaperoaan maistamaan laatikoita, ja maistamaan suostuttiinkin, mutta mitään riemunkiljahduksia ei kyllä kuulunut lasten suusta.

Me aikuiset palasimme omiin lapsuusmuistoihimme ja totesimme yhteisesti, ettei kukaan meistä muistanut, että olisi silloin erityisesti nauttinut joululaatikoista, saati silleistä tai rosolleista. Mikä siinä onkin, että tämä jouluruokatottumus ottaa aikansa useimmilla aikuisuuteen asti, ennen kuin jaksaa istuskella ja nautiskella rauhassa jouluruuista.

Vaikka me aikuiset kuinka haluaisimme luoda siistin, seesteisen ja herkullisen ruokailuhetken jouluna, niin välttämättä asia ei mene suunnitelmien ja toiveiden mukaisesti. Jos lapsi tänä jouluna syö vain lihapullia, niin haittaako se? Rauha ruokapöydässä ja kaikilla vatsa täynnä, eiköhän siinä ole jo ihan riittävä tavoite yhteiseen jouluruokailuun. Onhan sentään joulu.