Kesäloma loppuu,työt alkaa. Olisiko nyt hetki aikaa pysähtyä miettimään:
Mitä tuon tullessani,kun tulen töihin?
Ihminen on kokonaisvaltainen ilmestys. Jos voimme hyvin,hyvinvointi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti niin työhön kuin läheisiinkin.
Hyvinvoiva ihminen heijastaa monenlaista positiivista olemusta,ajatusta niin työyhteisöön kuin läheisiin ihmisiinkin.
Jos joku osa-alue ihmisen hyvinvoinnissa on vajaa,puutteellinen,se heijastuu moneen muuhun.
Mitä sitten tuon mukanani töihin,kun tulen?
Työ muodostaa kuitenkin yhden merkittävän hyvinvoinnin pilarin.
Samalla kun pohdiskelen,ja mietin tätä voin pohtia miten itse vaikutan työhyvinvointiin itseni ja muiden kautta. Onko jotain mitä voisin parantaa,kehittää?
Otanko toisia riittävästi huomioon?
Entä omat tarpeeni? Pystynkö vaikuttamaan työhöni,saako työstäni tarpeeksi positiivista tyydytystä? Kuunnellaanko,arvostetaanko minua osana työyhteisöä?
Näitä on ihan hyvä aika ajoin pysähtyä pohtimaan,ja etenkin ehkä näin kauden alussa siihen voisi olla aikaa?
Elämme kaikkinensa hyvin eriskummallista aikaa.
Koen,että tulevaa on turha murehtia,siitä emme tiedä,voimme vahvasti vaikuttaa
tähän hetkeen,juuri nyt tapahtuvaan toimintaan.
Muistetaan hyvät asiat ja teot arjessamme,ja toisten huomioimisessa pienillä asioilla.
Hyvyys on elämässä tärkeää,mutta Jumalalle kaikken tärkein olet sinä itse juuri sellaisena kuin olet.