Kiitos keväästä!

Työmatkani kulkee kauniiden pelto- ja järvimaisemien halki. Näin keväällä on ihanaa seurata ensin jäiden lähtöä järvistä ja lammista ja sitten luonnon heräämistä vähitellen niiden ympärillä. Puissa valmiina olevat silmut alkavat vihertää ja lopulta poksahtavat auki maalaten maiseman hennon vihreäksi. Valkovuokkomeri tienpientareella tervehtii aamukasteen keskeltä.

Myös maanviljelystä olen vuosien saatossa oppinut ymmärtämään jotakin hitusen. Ainakin siitä, miten nopeasti musta, kumpuileva pelto muuttuukin vihreäksi, kun auringon ja sateen yhdistelmä sattuu suotuisaksi. Joskus matkallani huikkaankin Taivaan Isälle, että voisitkos vähän ropsauttaa vettä, kun näyttää nuo pellot niin kuivilta.

Kasvun ihme on joka kevät yhtä ihmeellinen! Kevään herääminen tuo paljon voimaa ja iloa. Tuntuu kuin valon voima kasvattaisi myös ihmisen sisimmässä uusia versoja ja saisi jotakin uinuvaa puhkeamaan kasvuun. Siitä saa olla kiitollinen!

Psalmitekstissä yhdistyy ihmisen ja luonnon kiitos Luojallensa ja Pelastajallensa. Siinä ylistetään Jumalan hyvyyttä hauskoin luonnon vertauskuvin: ”Pauhatkoon meri kaikkineen, juhlikoon maa, juhlikoot sen asukkaat! Taputtakoot virrat käsiään, yhtykööt vuoret niiden iloon.” (Ps.98:7-8)

Jumalan huolenpitoa ja iloa sinunkin kevätpäiviisi!